Uudet säännöt voimassa Tanhuvaaran EM-näytöissä

Sääntömuutokset ISSF-sääntöihin vuosille 2017-2020

Kirjoitimme 20.10.2016 ensimmäisenä Suomessa Leppa.fi-sivustolla ISSF:n kaavailemista sääntöuudistuksista tulevalle olympiadille. Tässä täydennämme aiempaa kirjoitustamme. Sääntöjä emme kokonaisuudessaan ole vertailleet, mutta alla oleva kattanee keskeiset muutokset.

Kaavaillut muutokset on nyt kirjoitettu varsinaisiksi sääntökohdiksi. ISSF julkaisikin joulukuun 14. päivä sääntökirjasta levityskelpoisen päivitysversion, jotta urheilijat voivat aloittaa valmistautumisen uusien sääntöjen mukaiseen toimintaan ennen kilpailukauden alkua. Päivityksen alussa ISSF huomauttaa, että tekstit sinänsä ovat jo valmiit, mutta pykälämerkintöjä tullaan vielä täsmentämään. Teknisten sääntöjen uuden version tunnistaa sivun alamerkinnästä ”Edition 2017 (First Print 01/2017)”. Säännöt löytyvät kokonaisuudessaan internetissä osoitteessa: http://www.issf-sports.org/news.ashx?newsid=2718.

Suomen Ampumaurheiluliiton liittohallitus on käsitellyt tulevia sääntömuutoksia ennakoiden ja päättänyt kokouksessaan 9.11.2016, että kun lopulliset sääntötekstit saadaan käyttöön, niin ne otetaan heti käyttöön karsinta- ja näyttökilpailuissa. SAL:n kilpailusääntöjen mukaan liittohallituksella on tähän toimivalta (KY 1.5.4). Muussa kansallisessa kilpailutoiminnassa käytettävät säännöt vahvistaa liittohallitus myöhemmin kilpailuvaliokunnan valmistelemana.

Tanhuvaaran EM-näyttökilpailut ammutaan noudattaen uusia sääntöjä. Alla Leppa.fi:n mielestä tärkeimmät sääntömuutokset kiväärille ja pistoolille.

Finaalisäännöt

10m kivääri ja pistooli sekä 50m pistooli ja kiväärin makuukilpailu. Finaalit sisältävät 24 laukausta. Finaalin 3 laukauksen sarjat muuttuvat 5 laukauksen sarjoiksi, joiden ampuma-aika on 250 sekuntia (makuu 150 s). Yksittäislaukaukset ammutaan yhä 50 sekunnissa (makuu 30 s). Kun finalistit ovat ampuneet 12 laukausta, putoaa huonoin ampuja pois ja sijoittuu kahdeksanneksi. Tämän jälkeen jatketaan entiseen tapaan ja vähiten pisteitä kerännyt ampuja tippuu aina kahden laukauksen jälkeen.

10 metrin ja 50 metrin lajien finaaleissa hyväksytään vain yksi aseen toimintahäiriö. Lisäaikana sekä yksittäislaukauksissa, että 5 laukauksen sarjoissa on yhä enintään yksi minuutti. Muissa finaaleissa noudatetaan kyseisten lajien sääntöjä.

Elektronisen taululaitteen mennessä kokonaan toimintakunnottomaksi finaalissa (näyttää kilpalaukaukselle osuma-arvoa 0), urheilija siirretään ampumaan varatauluun. Ampuja saa tällöin ylimääräisen kahden minuutin valmistautumis- ja koelaukausajan. Ennen finaalin jatkumista kyseinen ampuja ampuu edellisen rekisteröitymättömän laukauksensa normaalein finaalikomennoin. Ylimääräisen valmistautumis- ja koelaukausajan aikana saavat muut kilpailijat tehdä tähtäysharjoittelua ja ampua kuivalaukauksia. Mikäli finaalin jatkamiseen menee aikaa yli viisi minuuttia, kaikille ampujille annetaan ylimääräinen kahden minuutin valmistautumis- ja koelaukausaika.

Mikäli finalisti, joka ei ole osallinen tasatuloksen ratkaisemiseen (shoot-off) tai häiriö- tai uusintasarjaan lataa ja ampuu laukauksen, tämä laukaus mitätöidään eikä siitä määrätä seuraamusta.

Finaalin mitalistit saavat ”tuulettaa” aseineen välittömästi kilpailun ratkettua, mutta aseita ei saa viedä pois ampumapaikalta ennen kuin turvalippu on asetettu ja ase on tarkastettu.

Muut sääntömuutokset

Lataaminen katsotaan tapahtuneeksi, kun panos, luoti tai patruunoita (tai luoteja, esim kansallinen ilmaolympiapistooli) sisältävä lipas koskettaa asetta. Aseen saa ladata vasta LATAA-komennon jälkeen.

Valmistautumis- ja koelaukauksien aikana kuuluttaja voi esitellä kilpailutapahtumaa ja kilpailijoita katsojille. Tätä voidaan tukea myös näyttötauluin. Valmistautumisaikana sekä karsinta- ja peruskilpailun aikana voidaan soittaa myös musiikkia. Finaalin aikana musiikkia ja muita tunnelmaa lisääviä tehosteita on sen sijaan aina käytettävä.

Ampujat eivät saa käyttää ääntä vahvistavia tai vastaanottavia kuulosuojaimia (aktiivikuulosuojaimet) ampumapaikalla. Kuulorajoitteiset ampujat saavat juryn päätöksellä käyttää aktiivikuulosuojaimia (lääkärin todistus esitettävä tarvittaessa). Toimitsijoille aktiivikuulosuojaimien käyttö on sallittu.

Urheilijat, valmentajat tai joukkuevirkailijat eivät saa käyttää matkapuhelimia eikä muitakaan kädessä tai ranteessa pidettäviä yhteydenpitolaitteita (radiopuhelimia) suorituspaikalla (field of play). Tällaiset elektroniset laitteet on oltava sammutettuina, tai ainakin äänettömässä toimintamoodissa.

Äänetön ja eleellinen valmentaminen on jatkossa sallittu kaikissa lajeissa. 50 metrin kolmiasentoisen kilpailun finaalissa myös sanallinen valmentaminen on sallittu asennonvaihtoaikana, mikäli urheilija tulee pois ampumapaikalta. Valmentaja ei saa mennä urheilijan luo eikä muutoinkaan avustaa urheilijaa asennon vaihdossa.

Kiväärissä ja pistoolissa ampuja ei saa käyttää sivusuojalappuja/näköesteitä. Sivusuojat on sallittu vain haulikossa. Ainoastaan 30 mm leveää hattuun tai otsanauhaan (vast) pystysuuntaista etusuojalappua voidaan käyttää. Kiväärissä voidaan entiseen tapaan kiinnittää 30 mm korkea ja 100 mm pitkä sivusuuntainen näkösuojalevy takatähtäimeen.

Kivääriammunnassa voidaan kaikissa sarjoissa käyttää takatähtäimen ulkopuolelle kiinnitettyä yksittäistä näönkorjauslasia.

Ilmakiväärin ja vakiokiväärin perälevyn aiemmin määritelty alimmainen kohta (220 mm) suhteessa piipun keskilinjaan ei ole enää voimassa. Näin ollen perälevyn alimmaista kohtaa ei enää rajoiteta. Ilmakiväärin perän mikään osa perälevyn ja kahvan (molemmat poisluettuna) välillä ei saa olla alempana kuin 140mm piipun keskilinjasta. Tämä sääntö ei päde perinteisessä puutukkisessa kiväärissä. Lisäksi ilmakiväärin etutukin alin kohta saa jatkossa olla 120mm alempana kuin piipun keskilinja (ennen 90mm).

Ilmakiväärin perälevyn mikään kohta ei saa ulottua sivusuunnassa yli 30mm mitattuna perän keskilinjasta [tästä on sääntökirjassa tarkentava kuva]. Mikäli perälevyä halutaan kääntää jommallekummalle sivulle, on moniosaisen perälevyn jokaisen osan oltava käännettynä samaan suuntaan perän keskilinjasta. Perän keskilinja määritetään piippulinjaa kohtisuoraan olevana pystylinjana.

Pienoiskiväärin perän mikään osa perälevyn ja kahvan (molemmat poisluettuna) välillä ei saa olla alempana kuin 140mm piipun keskilinjasta. Tämä sääntö ei päde perinteisessä puutukkisessa kiväärissä. Aseen perästä alaspäin tai sivulle suuntautuvat laitteet [painot] ovat kiellettyjä.

Kivääriin kiinnitettävät painot, poisluettuna piippuun kiinnitettävät, on oltava aseen tukin luontaisten ulkomittojen rajoissa (painot eivät saa törröttää ulos tukin ulkopinnasta). Kivääriin ei saa kiinnittää lisäpainoja teippaamalla.

Polvi- ja pystyasennossa ampujan oikea käsi ei saa koskettaa ampumatakin vasenta puolta [aikaisemmin tämä oli kirjoitettu ”vasempaan hihaan”].

Kiväärin vaatetussääntöihin ei tule muutoksia, mutta jälkitarkastuksissa ollaan jatkossakin erityisen tarkkoja jäykkyyden ja paksuuden osalta. Jälkitarkastukseen valittavien määrää ei mainita sääntökirjassa, joten jury voi tehdä asiasta päätöksen (ISSF on sisällyttämässä tarkentavan määrittelyn varustetarkastuksen ohjeeseen).

Kiväärin etutuki (bipod) ei saa olla kiinni aseessa kilpailun aikana.

Pistoolin tähtäimissä ei saa käyttää kuituoptiikkaa (esim. valokuitu) eikä heijastavia, värillisiä tähtäimiä.

Pistooliampuja saa käyttää ampumapöytää tai sen päällä olevaa aselaatikkoa tai erityistä lepuutustukea (vast) pistoolikäden lepuutukseen harjoituksien, karsinnan tai peruskilpailun aikana, kunhan pöydän ja tuen muodostaman kokonaisuuden korkein kohta ei ylitä yhtä metriä mitattuna ampumapaikan lattiasta. Finaalin aikana ei saa ampumapöydän päälle laittaa aselaatikkoa.

Seuraamuksista

Sääntöihin on lisätty lisäksi seuraamus ”epäurheilijamainen käyttäytyminen (DQB). Mikäli urheilija hylätään doping-rikkomuksen, vakavan turvallisuusrikkomuksen tai fyysisen väkivallan vuoksi, poistetaan kyseisissä mestaruuskilpailuissa hänen kaikki suorituksensa pois tulosluettelosta.

Mikäli joukkueen jäsen hylätään (DSQ tai DQB) jostain syystä, hylätään myös koko joukkueen suoritus joukkuekilpailussa.