Iltalehti: Täällä syntyy legenda

Lapua tunnettiin pitkään patruunatehtaan kymmeniä ihmishenkiä vaatineesta räjähdyksestä. Nykyään pikkukaupunki ja tehdas tunnetaan maailman käytetyimmästä pitkänmatkan patruunasta, .338 Lapua Magnumista.

UUTISETKOTIMAAN UUTISETTänään klo 8:53

SAKARI NUUTTILAsakari.nuuttila@iltalehti.fi

Aamupäivän harmaa vesisade piiskaa Lapuan hiljaista rautatieasemaa, jonka edessä lorvii yksi ainoa tilataksi.

– Pääseekö tällä tehtaalle?

– Riippuu mikä tehdas, kuljettaja hörähtää.

Vitsi on ilmeinen, sillä jos Lapua liikkeen lisäksi jostakin tunnetaan, niin pienen pohjalaiskaupungin maailmankartalle pamauttaneesta patruunatehtaasta.

Vaikka Lapuan patruunatehdas tunnetaan laajasti maailmalla tuotteistaan, Suomessa moni yhdistää sen yhä 1970-luvulla tapahtuneeseen vakavaan onnettomuuteen, jossa 40 työntekijää kuoli jättimäisessä räjähdyksessä.

Matkalla uudelle tehtaalle ajetaan ”Vanhan Paukun” ohi. Punatiilisen tehtaan jäljelle jäänyt osa palvelee tänä päivänä lapualaisia kirjaston, museon ja kulttuurikeskuksen muodossa.

Tuhoisan räjähdyksen jälkeen Lapuan uusi patruunatehdas, joka tunnetaan nykyään Nammo Lapua Oy:n Lapuan tehtaana, rakennettiin viiden kilometrin päähän asutuksesta. Siellä työskenteli vielä 2010-luvulle saakka ihmisiä, jotka olivat olleet töissä vanhalla tehtaalla räjähdyksen aikaan.

Vuosikymmenien takainen tragedia kummittelee yhä uudenkin tehtaan tiluksilla, mutta nyt ei olla muistelemassa räjähdyksen vuosipäivää. Olemme saapuneet Lapualle ottamaan selvää siitä, miten valmistetaan brändin lippulaivaa: .338 Lapua Magnum -patruunaa.

Nammo Lapuan tehtaan portti. JOHN PALMÉN

Ei yksinoikeudella

Juuri kyseinen patruuna on maailmanlaajuisesti erittäin tunnettu, jopa hämmentävissä määrin. Eräs entinen lapualainen kertoo tavanneensa kerran New Yorkissa vieraillessaan paikallisen naisen, jonka kissan nimi oli Lapua. Lemmikin oli ristinyt metsästystä harrastava aviomies.

Lapuan myynti- ja markkinointipäällikkö Erkki Seikkula demonstroi tuotteen tunnettuutta laittamalla tehtaan neuvotteluhuoneen videotykillä pyörimään kohtauksen eräästä yhdysvaltalaisen NCIS Rikostutkijat -sarjan jaksosta.

Kohtauksessa rikospaikkatutkija silmäilee henkirikospaikalta löytynyttä hylsyä ja tavaa sen vieraskielistä nimeä.

– La-puu-ah. Tämä patruuna on tarkka-ampujien suosikki, ja suosittu myös ampumaurheilijoiden keskuudessa, hän ilmoittaa äimisteleville kollegoilleen.

Seikkula vakuuttaa, että kyseessä ei ole maksettu tuotesijoittelu, vaikka käsikirjoituksen perusteella näin voisi hyvinkin olettaa. Päinvastoin, sarjan tuottajilta on pyydetty lupaa käyttää kohtausta Lapuan markkinoinnissa, mutta sellaista ei ole herunut.

Erkki Seikkula vastaa Nammo Lapuan myynnistä ja markkinoinnista. JOHN PALMÉN

Vaikka .338-kaliiperin patruuna kantaa Lapuan nimeä, Nammo Lapua Oy:llä ei ole yksinoikeutta tuotteen valmistukseen. Valmistajasta ja laadusta riippumatta kaliiperin merkintä on aina .338 Lapua Magnum, oli se sitten valmistettu kehittäjänsä toimesta Etelä-Pohjanmaalla tai jonkun aivan muun toimesta vaikkapa Sveitsissä.

.338 LM on maailman ylivoimaisesti käytetyin pitkänmatkan kaliiperi niin asevoimissa kuin myös metsästyksessä ja kilpa-ammunnassa. Ei siis ihme, että sen tuntevat paitsi metsästäjät ja urheilijat myös virtuaalisten aseiden kanssa tekemisissä olevat.

Kun esimerkiksi supersuositussa räiskintävideopelissä Counter Strikessa tai sotilassimulaattori Armassa pelaaja voi varustaa hahmonsa haluamillaan taisteluvarusteilla, tarkkuuskiväärin voi ladata .338 Lapua Magnumilla.

Lapuan patruunatehtaalla on tapana bongailla patruunan ilmestymistä erinäisissä populaarikulttuurin ilmentymissä, johon kehittäjän lupaa ei tarvita. Erkki Seikkulan mukaan patruunalla on roolinsa esimerkiksi David Masonin Hirvenmetsästäjä -romaanissa (1992) kuvatun Saddam Husseinin kuvitteellisen salamurhasuunnitelman yhteydessä.

FAKTAT

Lapuan patruunatehtaan räjähdys

Eräänä varhaisena aamuna huhtikuussa 1976 tuolloin Lapuan keskustassa sijainneen tehtaan lataamon pohjakerroksessa syttyi kipinä. Samaan aikaan lataamon toisessa kerroksessa oli säilössä 1 500 kiloa ruutia.

Kipinää seurasi räjähdys, joka sai katon ponnahtamaan ilmaan ja romahtamaan sitten työntekijöiden niskaan.

Räjähdyksessä menehtyi 40 työntekijää, joista lähes kaikki olivat naisia. Lisäksi 60 työntekijää loukkaantui.

Pienessä kylässä sattunut suuri onnettomuus kosketti koko Suomea. Jopa tasavallan presidentti Urho Kekkonen osallistui tuhansien surijoiden kanssa hautajaisiin, joita seurattiin televisiouutisten välityksellä ympäri maata.

Lapuan tehtaan tunnetuin tuote on .338 LM -patruuna. Patruunoiden kärjissä on erityyppisiä luoteja. JOHN PALMÉN

Optimaalinen kaliiperi

Jos .338 LM -patruunaa valmistettaisiin yksinoikeudella Lapualla, siitä ei olisi koskaan tullut maailman suosituinta pitkänmatkan patruunaa. Patruunaa käytetään kymmenien maiden asevoimissa, eikä yksikään kansainvälinen ostaja haluaisi uskoa kaikkea tuotantoa yhden ainoan valmistajan varaan.

1980-luvulla Yhdysvaltain armeijalle aseita valmistanut yhtiö halusi tuoda markkinoille pitkänmatkan patruunan, jonka kaliiperi olisi optimaalinen kompromissi tuolloin olemassa olleiden suuremman ja pienemmän kaliiperin väliltä.

Yhteyttä otettiin suomalaiseen Lapuan patruunatehtaaseen, jossa kehitettiin amerikkalaisten toivoma kaliiperi yhteistyössä englantilaisen asevalmistaja Accuracy International/Malcolm Cooperin sekä suomalaisen Sakon kanssa. Yhdysvallat oli ensimmäinen asiakas, mutta pian toimivaksi havaittu .338 LM alkoi tehdä kauppansa eri puolilla maailmaa.

– Kehittämämme kaliiperi täytti aukon kahden kaliiperin välissä. Etu pienempään kaliiperiin on, että tällä ampuu kauemmas. Etu isompaan taas on suurempi tarkkuus ja se, ettei kalustoa kuljettamaan tarvita autoa, Seikkula sanoo.

Lapuan kehittämä patruuna loi ikään kuin standardin, jonka perusteella ensin Yhdysvallat ja sitten monet muutkin asevoimat ympäri maailmaa päivittivät tarkkuuskivääriensä käyttämän kaliiperin. Asevoimat päivittävät käyttämiensä aseiden kaliiperia harvakseltaan, joten asiakkaita pitäisi riittää vielä vuosikymmeniksi.

Kaikki Lapua-patruunoita käyttävät asevoimat eivät tietenkään osta patruunoitaan Nammo Lapualta. Vaikka samaa kaliiperia valmistetaan monessa paikassa, Seikkulan mukaan laatuerot ovat kuitenkin huomattavat.

Korkeiden tuotantokustannusten vuoksi Lapualla valmistetut .338 LM-patruunat ovat kilpailijoihin nähden kalliita, luodista riippuen 6–20 euroa kappale. Rahalle saa Seikkulan mukaan kuitenkin vastinetta.

– Meillä painaa kilpailuvalttina laatu ja toimitusvarmuus. Kyllä sen tietää, mikä patruuna on meidän valmistama.

Lapuan uusi patruunatehdas sijaitsee viiden kilometrin päässä Lapuan keskustasta. JOHN PALMÉN

Maailman pisin laukaus

Vuonna 1998 Patria Lapua Oy:n ampumatarvikeliiketoiminta liitettiin osaksi vasta perustettua yhteispohjoismaalaista ampumatarvikkeita valmistavaa Nammo-konsernia, joka on sittemmin kasvanut maailman sadan suurimman puolustusvälineyhtiön joukkoon.

Tänä päivänä Nammon omistavat tasaosuuksin Patria ja Norjan valtio. Konsernilla on 2 400 työntekijää ja toimipisteitä yli tusinassa maassa Euroopasta ja Australiasta aina Intiaan saakka.

Lapualla on kehitetty muitakin patruunoita, mutta .338 LM on kansainvälisesti tunnetuin ja käytetyin niin asevoimissa kuin myös metsästyksessä ja kilpa-ammunnassa.

Sotilaskäytössä .338 LM:ää käyttävät lähinnä erikoisjoukot, joiden tarpeisiin kaliiperi on kehitetty tarkaksi ja luotettavaksi pitkällä matkalla.

Valmistajan mukaan koulutettu tarkka-ampuja pystyy osumaan .338 LM:llä vaivatta kilometrin päässä olevaan maaliin. Tämän pidemmillä matkoilla maaliin osumisen vaikeus alkaa nousta eksponentiaalisesti, etenkin tuulen vaikutuksesta.

Vuonna 2009 siihen asti pisimmältä etäisyydeltä mitattu tarkka-ammuntalaukaus ikinä tehtiin .338:lla. Brittiläinen kersantti Craig Thompson ampui Lapua-patruunalla Afganistanissa kaksi Taliban-liikkeen taistelijaa kahden ja puolen kilometrin päästä.

Tuolta etäisyydeltä ammuttuna luodilla kesti noin seitsemän sekuntia ennättää maaliinsa.

Nammo Lapuan edustajat ovat sittemmin kohdanneet kyseisen kersantin kansainvälisillä asemessuilla, ja toppuuttelevat hieman tapauksen legendaarisuutta.

Moiselta etäisyydeltä osuminen vaatii heidän mukaansa paitsi taitoa myös tuuria, eikä kersantti osunut maaliin ensimmäisellä laukauksella. Hän oli nähnyt kiväärinsä kiikarilla mihin aiemmat laukaukset olivat osuneet, ja pystyi sen perusteella korjaamaan tähtäystään.

Vuonna 2017 ”ennätys” rikottiin, kun kanadalainen sotilas ampui Irakissa Isis-taistelijan peräti kolmen ja puolen kilometrin etäisyydeltä, ilmeisesti jollakin muulla kaliiperilla.

Erään patruunassa käytetyn luodin valmistusvaiheet. JOHN PALMÉN

Lapualta maailmalle

Vaikka mainonnassa korostuu metsästys ja kilpa-ammunta, tosiasia on, että Lapuan tehtaalla valmistetaan tuotteita, joista osa päätyy erittäin todennäköisesti todellisiin taistelutilanteisiin.

Aiemmin tehdas toimi puolustusministeriön alaisena laitoksena ja pääosa tuotannosta meni puolustusvoimille, mutta tänä päivänä viennin osuus on suuri. Tehtaalta on vientiä vuosittain noin 60 eri maahan.

Patruunat kuuluvat EU:n määrittämään puolustusvälineiden tuoteluokkaan ML 3 (ampumatarvikkeet), jolle myönnettiin viime vuonna Suomessa vientilupia lähes 13 miljoonan euron edestä.

Reilu kolmannes Lapuan patruunatehtaan tuotteista myydään sotilas- ja siviilikäyttöön Pohjois-Amerikkaan. Vajaa neljännes myydään Pohjoismaihin ja kolmannes muualle Eurooppaan. Loput vajaa kymmenen prosenttia viedään muualle maailmaan, pääasiassa Lähi-itään ja Itä-Aasiaan.

– Kaikki toimintamme, patruunoiden valmistus ja kauppa, on luvanvaraista. Yksikään tuote ei lähde maasta ilman vientilupaa. Vientikauppoihin tarvitaan vientilupa Suomesta ja tuontilupa asianosaisesta maasta, Seikkula sanoo.

Esimerkiksi vientiluvat Venäjälle päättyivät kuin seinään vuoden 2014 Krimin miehityksen jälkeen.

– Me emme tee politiikkaa, vaan toteutamme sitä. Kun Putin käveli Krimille, puolustusministeriö ilmoitti, että se on nyt ohi. Krimin jälkeen emme myyneet tuotteita edes Ukrainalle, ettei niitä joutuisi osaksi konfliktia, Seikkula sanoo.

Vaikka vientilupia ei lähtökohtaisesti myönnetä sotaa käyviin maihin eikä sellaisiin, joissa tapahtuu räikeitä ihmisoikeusloukkauksia, ei ole yllättävää, että puolustustarvikkeita päätyy sotatilanteisiin.

Nammo-konserni on vienyt Yhdysvaltoihin vuosien saatossa patruunoita yhteensä sadan miljoonan euron edestä. Sotaa Yhdysvallat on käynyt Irakin ja Afganistanin maaperällä käytännössä koko 2000-luvun ajan. Nammolla ei ole tietoa siitä, onko juuri heidän valmistamiaan patruunoita käytetty näissä sodissa.

Sekään, että tietty valtio ei puolustusvälineiden myyntihetkellä käy sotaa, ei tietenkään takaa sitä, ettei sotakalustoa joskus päätyisi sotatantereelle.

Esimerkiksi Nammo Lapua Oy:llä on tälläkin hetkellä voimassa puolustusministeriön myöntämä lupa viedä 36 600 kappaletta .338 LM -patruunoja Turkin maavoimien käyttöön, ”harjoitus- ja viranomaisammuntaan”.

Kyseinen lupa myönnettiin joulukuussa 2018 ja on voimassa vuoden 2019 loppuun asti. Turkki alkoi lokakuussa 2019 käydä laajasti tuomittua hyökkäyssotaa Pohjois-Syyrian kurdialueilla.

Vierekkäisissä linjastoissa valmistetaan erityyppisiä luoteja. JOHN PALMÉN

Tarkkuutta vaativaa

Eettisistä kysymyksistä huolimatta Lapualla on syytä kantaa ylpeyttä maailmanmaineeseen yltäneestä suomalaisesta tuotteesta, jonka valmistukseen sijoitettu tarkkuus ja laadunvalvonta ei jää epäselväksi kierroksella tehtaan massiivisissa halleissa.

Tehtaan lähes satavuotisen olemassaolon aikana Lapuan tuotteilla on ammuttu useita maailmanmestaruuksia ja olympiamitaleja, ja täällä valmistettiin myös Suomen sotien aikana käytetyt tarkkuusammuntakiväärien patruunat.

Laajalle alueelle levittäytyvä tehdas työllistää 170 ihmistä. Se on on pitkälle automatisoitu, mutta osa koneista on myös vanhoja, mikä tuo valmistusprosessiin analogisen todellisuuden tuntua. Samalla myös uusiin koneisiin investoidaan jatkuvasti, viimeksi tänä vuonna viisi miljoonaa euroa uusiin hylsy- ja luotilinjoihin.

Patruunoiden valmistus alkaa painavista lyijyharkoista, jotka puristetaan ohueksi langaksi. Luotikoneessa langasta muotoillut lyijysydämet yhdistetään Saksasta asti tuotuihin messinkikuppeihin, minkä jälkeen kone suoltaa valmiit luodit jatkokäsittelyä varten.

Luodit jatkavat matkaansa kiillotukseen, jonka jälkeen osa pakataan sellaisinaan suoraan myyntiin ja osan matka jatkuu vielä kohti lataamoa ja kokonaista patruunaa.

Kone mittaa kunkin valmiin hylsyn laadun. JOHN PALMÉN

Luotien ohella omaa linjaansa tehtaassa kulkee hylsyjen valmistusprosessi. Joka ikinen hylsy menee valmistuttuaan mittalaitteen läpi, joka erottelee yksilöt laadun perusteella joko jatkoon tai kierrätyskeskukseen myytävään metalliromukuormaan.

– Mittalaite kuvastaa sitä laatua ja varmuutta, jolla täällä toimitaan. Harva metalliteollisuuden haara on yhtä tarkkaa kuin tämä, Erkki Seikkula kehuu.

Tehtaassa kulkee myös yksi ”vihreä” linjasto, jossa kunnostetaan puolustusvoimien ampumaradoilta keräämiä ja palauttamia käytettyjä hylsyjä uusiokäyttöön. Tuloksena armeija säästää rahaa ja maastoon jää harjoitusten jäljiltä vähemmän metalliromua.

Osaa luodeista ja hylsyistä säilytetään tehtaalla laatikoissa sellaisinaan. JOHN PALMÉN

Naiset lataamossa

Kun luodit ja hylsyt ovat valmiita, siirrytään kohti lataamoa, jossa .338 Lapua Magnum saa lopullisen muotonsa.

Vaihe on koko prosessin tarkkuutta vaativin, eikä syyttä: juuri vanhan tehtaan lataamossa syttyi se kipinä, joka sytytti ruudin ja johti surullisenkuuluisaan räjähdykseen.

Menneistä on selvästi opittu paljon. Uuden tehtaan lataamo sijaitsee kaukana muista rakennuksista. Pienet erilliset lataamorakennukset on lisäksi sijoiteltu kymmenien metrien päähän toisistaan.

Ruuti kulkee paineilman voimalla putkien läpi rakennuksesta toiseen, ja latauskoneeseen syötetään kerrallaan vain puoli kiloa ruutia. Määrä on aivan toinen kuin ne 1500 kiloa ruutia, joka paloi kerralla räjähdyksessä.

– Semmoista räjähdystä ei voi enää nykyään tapahtua. Turvamääräykset ovat nyt aivan toista kuin silloin, Seikkula vakuuttaa.

Ruuti kulkee erillisiin lataamorakennuksiin putkien läpi. JOHN PALMÉN

Hänen mukaansa lataamon työntekijöistä suurin osa on naisia, koska heidän on vuosien saatossa havaittu pärjäävän miehiä paremmin tuotannon erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta vaativissa vaiheissa.

Irrallinen ruuti kulkee putkien läpi latauskoneeseen, jossa se ladataan hylsystä ja luodista koottavaan valmiiseen .338 LM -patruunaan.

Ennen lopullista hyväksymistä patruunoita vielä mitataan ja punnitaan pistokoeluontoisesti. Lisäksi suoritetaan testiammuntaa tehdasalueen testiammuntatunnelissa.

Koko tuotantoketjun päätepisteessä on uutuuttaan kiiltävä pakkausrobotti, joka pakkaa ladatut patruunat pahvirasioihin, lasertulostin tulostaa niihin eränumerot ja punnitsee vielä kunkin rasian ennen kuin se kelpuutetaan myyntiin.

Siitä Lapuan matka maailmalle alkaa.

Robotti pakkaa patruunat lopullisiin laatikoihinsa. JOHN PALMÉN