Leppa.fi haastatteli SAL:n puheenjohtajaa: ”Päähuomiomme on suuntautunut lyijyn täyskiellon torjuntaan”

Leppa.fi haastatteli SAL:n puheenjohtajaa: ”Päähuomiomme on suuntautunut lyijyn täyskiellon torjuntaan”

KT, dosentti, eversti (evp) Vesa Nissinen on entinen Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen johtaja ja nyt jo viidettä vuotta Suomen Ampumaurheiluliiton puheenjohtaja. Nissinen toimii nykyään päätoimisena valmentajana Deep Lead OY:ssä. Nissinen on Mikkelin Ampujien kasvatti, joka kilpaili ja toimi kiväärijaostossa Haminan Ampumaseurassa aktiivisesti 1986-1993 palvellessaan RUK:ssa. Ampumaurheiluliiton hallitukseen hänet kutsuttiin vuoden 2015 alusta. Nissinen kertoi uudelleenvalintansa jälkeen olevansa sitoutunut kehittämään ampumaurheilua jatkossakin.  

Vesa Nissinen uudelleenvalinnan jälkeen. Kuva: Lassi Palo /SAL

Koronan jyllätessä pahimmillaan ja yhteiskunnan sulkiessa toimintojaan on Leppa.fi saanut paljon kyselyitä mitä liitossa touhutaan ja miten ampumaurheilijat aikovat jatkossa toimia, joten Leppa.fi otti yhteyttä puheenjohtajaan ja tiedusteli hänen kantaansa harrastajakuntaa askarruttaviin huoliin. Nissinen ositti arvostavansa meidän lukijoita, sillä hän vastasi esitettyihin kysymyksiin vielä samana päivänä.

Alkuun halusimme tietää, miten puheenjohtaja näkee ampumaurheilun tulevaisuuden koronan jälkeen?

Koronaa merkittävimpinä muutostekijöinä ampumaurheilussa Nissinen näkee rataolosuhteet, lyijyn täyskieltopyrkimykset, teknologian tuomat mahdollisuudet ja myös sen, miten ampumaurheilua tulevaisuudessa olympiaperheessä käsitellään.

Nissisen huoli on aiheellinen. Lyijy tulee näyttelemään merkittävää suuntaa tulevaisuuden ammunnassa. Vain radat, joilla on mahdollista saada lyijy talteen, tulevat säilymään, ellei kyseessä ole viranomaisharjoitteluun tarkoitettu rata. Myös olympiadin vaihto nostaa jälleen asetelman ”uudet lajit vastaan nykyiset olympialajit” pintaan. Maailmalla syntyy uusia urheilulajeja lähes päivittäin ja miltei jokainen uusi laji haluaisi kuulua olympiaperheeseen. Tämä aiheuttaa painetta niin sanotuille vanhoille lajeille, jotka kamppailevat olemassa olostaan sekä lajikirjostaan ja joutuvat sopeuttamaan urheiluaan median vaatimusten suuntaan. Kuten hyvin tiedetään, on ampumaurheilu menettänyt monta hyvää olympialajia sekä sen osallistujamäärää on supistettu niin, että nykyään olympialaisiin pääsevän urheilijan täytyy voittaa jotain suurta, että paikka aukeaa.

Vesa ja hänen pitkään palvellut piekkari. Kuva Vesa Nissinen

Moni ampumaurheilun parissa oleva näkee nykyisen koronatilanteen lopettaneen monen nuoren harrastuksen, mutta Nissinen ei kuitenkaan näe niitä kentältä kantautuneita tietoja suurimpina uhkina, jotka koskevat koronaa ja ennen kaikkea sen tähden ampumaharrastuksen lopettamista vaan näkee että:

-Useimmat ampumaurheilijat ovat voineet korona-aikanakin jatkaa harjoitteluaan, tosin haittojakin on esiintynyt. Kilpailu- ja harrastustoiminta on tietysti kärsinyt, mutta toivottavasti tästä nyt päästään yli muun urheilutoiminnan tavoin vuoden loppua kohti mentäessä. Voimme siis tavoitella ”paluuta arkeen”, mutta henkilökohtaisesti toivon, että ampumaseurat uskaltaisivat lähteä hakemaan myös kokonaan uusia toimintatapoja lajin elinvoiman lisäämiseksi, sanoo Nissinen ja jatkaa että ampumaurheiluliitossa halutaan rakentaa muun muassa uuden valmennuksen johtajan johdolla uudenlaista, aiempaa avoimempaa ja aktiivisempaa toimintakulttuuria myös seurojen suuntaan. Tämä on nykyisen strategian pääsisältö seuraavina vuosina.

Liiton avoimempi ja aktiivisempi ote olisikin suotavaa, sillä moni lukija kokee, ettei juuri mitään ole tehty uusien toimintatapojen ja koronakäytäntöjen edistämiseksi ja uusien mm. etäkilpailutoiminnan tukemiseksi. Toivottavasti avoin ja aktiivinen toimintakulttuuri tarkoittaa sitä, että asioita tehdään myös näkyvästi ja liittojohtoisesti, ettei kaikkien asioiden eteenpäin vienti perustu vaan seurojen omaan aktiivisuuteen vaan niitä ohjattaisiin, autettaisiin ja johdettaisiin tarvittaessa aktiivisella myös hyvällä tiedottamisella.  

Moni Leppa.fi:n lukija on ollut myös huolestunut nuorten ja harrastajien tulevaisuudesta, sillä usealla paikkakunnilla ampumaradat ovat olleet kiinni ja seuratoiminta ja varsinkin ampumakoulut jäissä. Kysyimmekin, että millä tavoin Suomen Ampumaurheiluliitto on vastannut koronan tuomiin haasteisiin ja millaista toimintaa SAL on käynnistänyt drop outin estämiseksi? 

Nissinen kertoo, että jokainen tätäkin lukeva henkilö varmasti tietää, millä resursseilla SAL, eli käytännössä siis liiton toimisto, näitä asioita tekee. Seuratoiminnan rooli on täysin ratkaiseva, kun puhutaan ampumaurheilun rekrytointi- ja kasvatustyöstä. Rata-asioissa olemme nykyisen ympäristölupahankkeen myötä aktiivisempia ja vahvempia kuin koskaan aikaisemmin, mutta esimerkiksi ampumakoulujen järjestäminen ja uusien harrastajien mukaan saaminen tapahtuu kokonaan paikallisella tasolla. Suuntaamme kyllä tällä olympiadilla aiempaa suuremman ponnistuksen seurojen tukemiseen, mutta harmikseni olen huomannut, että läheskään kaikki ampumaseurat eivät edes halua ”tulla autetuiksi” kun puhutaan toiminnan kehittämisestä.

Korona-aikana johdon päähuomio on suuntautunut lyijyn täyskieltoa vaativan aloitteen torjuntaan ja valmennuspuolen uuden henkilöstön sisäänajoon, normaalityön ohella. Olemme toki kyllä olleet ratkomassa montaa paikallistakin ongelmaa ihan konkreettisesti, mainitsee Nissinen SAL:n tärkeimmistä tehtävistä, jotka työllistävät tällä hetkellä.

Moni lajiliitto lomautti väkeään toimistoiltaan vuosi sitten. SAL on pitänyt toimistoväen töissä. Millaiset tehtävät työllistävät toimistoa nyt, kun kilpailu- ja harrastustoiminta sekä koulutus ovat jäissä, äsken mainittujen lisäksi?

– Ihan samat tehtävät kyllä ihmisiä työllistävät kuin muutenkin – meillä on esimerkiksi yksi päätoiminen nuoriso-ja koulutuspäällikkö 300 ampumaseuraa kohti, ei siinä tekemisestä korona-aikanakaan ole pulaa ollut! Uutta valmennuksen johtoa ja päävalmentajia ajetaan sisään, ja tämän prosessin kannalta on ollut jopa hyvä, ettei hässäkkää ole ollut niin kuin pahimpina aikoina, kun kaikki toimialat ja kentän näkökulmat pitää saada haltuun. SAL teki myös viime vuonna niin vahvasti positiivisen taloudellisen tuloksen, ettei siitäkään näkökulmasta lomautukset olleet vaihtoehto missään vaiheessa, sanoo tyytyväinen puheenjohtaja.

 

Nissinen on myös ikämiesten Suomenmestari. Rinnallaan Tapio Kajan (vas.) ja Lauri Lauste. Kuva Vesa Nissinen.

Kaikkien lajien Euroopan mestaruuskilpailut ammutaan ensi kuussa Kroatian Osijekissa.

-Toivon hartaasti, että kisat saadaan pidettyä! Juuri nyt tautitilanne on selkeästi mennyt Kroatissa huonompaan suuntaan, mutta toisaalta tiedän, että näiden kisojen perumisen kynnys on vielä korkeammalla kuin omien EM-kisojemme kohdalla oli, sanoo Lohjan 10m EM-kisojen järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toiminut Nissinen ja jatkaa, että semmoinen tuntuma on nyt, että pienoiskiväärin täysottelussa ja miesten skeetissä on todella hyvät mahdollisuudet lisäpaikkoihin. Monissa muissakin lajeissa on aito yllätysmahdollisuus olemassa – tiedän että kisoihin lähtijät ovat harjoitelleet kovaa ja kun se ”pöljä päivä” osuu kohdalle, niin mahdollisuudet on vaikka mihin. Meillä on varsin lahjakas ja myös mentaalisesti vahva nuori kaarti marssinut esiin useissa lajeissa. Yksi uuden valmennuksen johtajan päätehtävistä onkin varmistaa, että jokaiselle näistä lupauksista rakennetaan paras mahdollinen huippu-urheilijan arki ja polku kohti kultaisia mitaleja. Tukekaamme kaikki uutta valmennuksen johtajaa, Henna Torpoa näissä tehtävissä, kehottaa puheenjohtaja.

Aiemmin mainitut Lohjan Para-EM ja 10m EM-kisat peruuntuivat pahenevaan koronatilanteeseen sekä tiukkeneviin koronarajoituksiin. Leppa.fi on saanut sisäpiiritietoa ESC:n ytimestä, jossa varsin selväsanaisesti annettiin ymmärtää, ettei Suomen kannata hetkeen haaveilla kansainvälisten kisojen järjestämistä, niin suuri pettymys kisojen peruminen oli.

-Ei meille jäänyt vaihtoehtoja vuoden vaihteessa omien EM-kisojen osalta. Uskon kyllä, että ISSF sen tilanteen ihan oikein käsittää, ja näki sen ison työn mikä valmisteluissa oli jo tehtykin kisojen eteen. Meidän todellinen haasteemme on se, että varsinkin luotilajeissa olemme jäämässä ratojen laadun ja tason suhteen todelliseksi takapajulaksi. Jos joudumme suurkisoja varten erikseen rakentamaan kaikki suorituspaikat, käy se helposti liian kalliiksi ja myös hankalaksi. Kyllä me jatkossakin kisoja saamme, jos ne pystymme asiallisiin puitteisiin järjestämään arvio Nissinen.

Leppa.fi kiittää puheenjohtajaa näistä kommenteista ja toivoo vahvaa johtajuutta ongelmien ratkomiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *