YLE: Aleksi Leppä osaa keskittyä äärimmäisen hyvin, ja se taito vie hänet kesällä Pariisin olympialaisiin
Aleksi Leppä osaa keskittyä äärimmäisen hyvin, ja se taito vie hänet kesällä Pariisin olympialaisiin
Venäläisurheilijoiden osallistuminen olympialaisten ammuntakisoihin on epäselvää.
Kuuntele juttu 3:52
https://yle.fi/a/74-20075044?origin=rss
ANTTI-JUSSI KORHONEN
10:24Jaa
Aleksi Leppä tähtää ilmakiväärillä kohti maalitaulua Kokkokallion ampumaradalla Haminassa.
Leppä puristaa liipaisinta niin rauhallisesti, että sivustaseuraajan on vaikeaa nähdä lainkaan liikettä liipasinsormessa. Asennossa ei tapahdu yhtään liikahdusta suorituksen aikana.
Luoti lähtee piipusta ja ampujan vieressä näyttöön ilmestyy osumatulos 10,6.
Se on hyvä osuma.
Ammunta vaatii äärimmäistä keskittymiskykyä. Jokaisen laukauksen tulee näyttää täysin samanlaiselta.
Kotkalainen kivääriampuja ja Sidneyn olympialaisissa hopeamitalin saavuttanut Juha Hirvi on todennut, että ampuja tarvitsee 100 000 harjoituslaukausta, että urheilija tulee sinuiksi aseensa kanssa.
100 000 harjoituslaukausta tuli Lepälle täyteen noin 19-vuotiaana.
Nyt 29-vuotias Leppä laskeskelee lähestyvänsä urallaan puolta miljoonaa harjoituslaukausta.
– Silti harjoitus kuin harjoitus, niin joka päivä oppii jotain uutta. En tiedä, kuinka paljon pitäisi ampua, että voisi sanoa, että nyt ei voi enää lajista oppia, Leppä toteaa.
7-vuotiaana ammuntaurheiluun ihastuneen Aleksi Lepän suurin haave toteutui viime elokuussa, kun haminalainen tähtäsi Azerbaijanin Bakun MM-areenalla Suomelle olympiapaikan ja oli 50 metrin pienoiskiväärissä kuudes.
– Oma unelmani on ollut, että pääsisin olympialaisiin. Se oli uskomaton fiilis.
Venäläisampujien osallistuminen epävarmaa
Ammunta on ollut olympiatasolla yksi venäläisurheilijoiden mitalilajeista. Tokiossa Venäjä saavutti lajissa kahdeksan olympiamitalia, joista kaksi oli kultaista.
Kansainvälinen olympiakomitea linjasi joulukuussa, että venäläiset ja valkovenäläiset saavat osallistua olympialaisiin, mutta ilman maatunnuksia, kuten valtion lippua ja kansallislaulua.
Venäläisurheilijat eivät saa myöskään tukea Ukrainan sotaa, eikä heillä saa olla kytköstä armeijaan tai valtiojohtoon.
Osa kansainvälisestä urheiluyhteisöstä toivoo, että Kansainvälinen olympiakomitea olisi jättänyt Venäjän kokonaan Pariisin kisojen ulkopuolelle.
Puolustusvoimissa liikunta-aliupseerina toimiva Aleksi Leppä ei ota kantaa siihen, kuka saa kilpailla olympialaisissa ja kuka ei:
![Esikatselukuva](https://i0.wp.com/images.cdn.yle.fi/image/upload/f_auto,fl_lossy,q_auto,dpr_1,w_640,c_fill,ar_16:9,d_yle-areena.jpg/v1708418992/39-124632065d305fae3b86.jpg?w=640&ssl=1)
Kansainvälinen ampumaurheiluliitto ei ole kieltänyt venäläisampujien kilpailemista olympiatasolla, mutta viime aikoina venäläisampujia ei ole näkynyt kansainvälisissä kilpailuissa.
Venäläisampujat eivät ole saavuttaneet vielä ainuttakaan olympiapaikkaa Pariisiin.
Olympialaisissa kaikki on mahdollista
Aleksi Leppä osallistuu heinä-elokuun taitteessa Pariisin olympialaisissa 10 metrin ilmakiväärikilpailuun sekä 50 metrin pienoiskiväärin asentokilpailuun.
Hän tavoittelee kisoista finaalipaikkaa, eli etenemistä alkukilpailusta kahdeksan parhaan ampujan joukkoon.
– Finaalissa kaikki alkaa nollista. Mikäli selvittää itselleen finaalipaikan, niin vain taivas on rajana. Finaalissa ei tarvitse nöyristellä ketään, Leppä sanoo.
Valmentaja-isä Marko Leppä muistuttaa, että olympiakisoissa ammunnassa on nähty yllätyksellisiä tuloksia. Äärimmäistä keskittymistä vaativassa lajissa kova painetila tekee olympiamitalin voittamisesta todella vaikeaa.
– Jokainen olympialaisiin päässyt ampuja on saavuttanut jo paljon. Jokainen mukana oleva ampuja on hyvä, mutta yksikään ei erotu ylitse muista. Aleksilla on mahdollisuudet vaikka mihin, Marko Leppä toteaa.
![](https://i0.wp.com/www.leppa.fi/wp-content/uploads/2024/02/image-81.png?resize=334%2C151&ssl=1)