Kajaaniin suunnitellaan kahden kilometrin ampumarataa – toteutuessaan olisi Pohjoismaiden pisin

Esteenä radan toteutumiselle voi olla Suomen kireä ja kallis lainsäädäntö. Uusien ampumaratojen tarve on linjattu myös hallitusohjelmassa.Kuuntele juttu3:00

SANNA KÄHKÖNEN, 

TANJA HEIKKONEN

4.3. 13:56Jaa

Kajaanin Vuolijoelle suunnitellaan uutta ampumakeskusta, jossa olisi yksi Pohjoismaiden pisimmistä, jos ei pisin, siviilien käyttöön tarkoitettu ampumarata.

Useiden kivääri- ja haulikkoratojen sekä ampumahiihtoradan lisäksi keskuksen koukku olisi peräti 2 000 metriä eli kaksi kilometriä pitkä kiväärirata.

– Pitkiä ratoja Suomesta ei löydy kovinkaan monta, kaksi tuhatta metriä on poikkeuksellinen, sanoo projektipäällikkö Antti Jokinen.

Yleensä pitkät radat ovat tarkoitettuja Puolustusvoimille, mutta Vuolijoen rata olisi etupäässä siviilien eli ampumaharrastajien käytössä. Jokisen mukaan siitä kuitenkin hyötyisivät myös Puolustusvoimat ja ase- ja ampumatarviketeollisuus.

Tavoitteena tuhat rataa

Ratahanke liittyy hallitusohjelmaan kirjattuun tavoitteeseen nostaa ampumaratojen määrä tuhanteen.

– On varmaan sanomattakin selvää, mikä tämän tilanteen laukaisi, eli Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja turvallisuuspoliittinen tilanne, summaa Suomen ampumaurheiluliiton ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen.

Suomessa ampumaratojen määrä on pienentynyt. Vielä 1990-luvulla Suomessa oli reilu kaksi tuhatta ampumarataa, ja tällä hetkellä niitä on 670.

Tilanne on Laitisen mukaan kohtuullinen oikeastaan vain hirviratojen osalta.

– Kaikista muista radoista on pulaa, eli haulikko-, toiminnallisen ammunnan radoista ja 150 metriä pitkistä radoista. Puhumattakaan 300, 500 metrin, kilometrin tai jopa kahden kilometrin radoista.

Ratojen vähyys ei ole pelkästään maanpuolustuksellinen asia, sillä ratoja käyttävät myös metsästäjät.

– Harjoittelulla ampumaradoilla on vaikutusta eettiseen riistalaukauksen ja myös metsästyksen turvallisuuden kannalta.

Pitkälle radalle olisi tarvetta

Tällä hetkellä Vuolijoen ratahankkeessa selvitetään asiakaskuntaa ja liiketoimintamallia.

Laitisen mielestä kahden kilometrin radalle olisi varmasti tarvetta. Ongelmaksi voi nousta radan rakentamisen kalleus. Suomessa on totuttu rakentamaan radalle korkeat sivuvallit.

– Maailmalla pitkillä radoilla ei ammuta niin suojassa kuin meillä Suomessa on totuttu, sanoo Laitinen.

Laitisen mukaan myös ympäristöluvitus on tiukka ja kallis: siihen voi kulua kymmeniä, jopa sata tuhatta euroa.

Jos kustannukset pysyvät kohtuullisina, on Vuolijoen ampumaratahanke Laitisesta toteutettavissa.

– Se on ihan omaa luokkaansa. En tiedä, että Pohjoismaissa olisi vastaavaa muilla kuin Puolustusvoimien alueilla.