URHEILU

Huippuampuja Eetu Kallioinen kouluttaa varusmiehiä – sanoo suorat sanat nuorison ammuntataidoista

Eetu Kallioinen ja Aleksi Leppä lähtevät Pariisin olympialaisiin.

Eetu Kallioinen sanoo varusmiesten olevan osaavia ampujia. KUVA: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

Riku Teiskonlahti

20:39

Lue tiivistelmä

Olympia-ampujat kehuvat suomalaisten varusmiesten ampumataitoa.

Ampujien vinkit reserviläisille: aseen turvallinen käsittely ja tauluun osuminen.

NYT lähtee kehuja suomalaiselle varusmiehelle, ja suunnasta jolla on asiantuntemusta.

Ampumataito on Sotilaan käsikirjaa myöden määritelty sotilaan tärkeimmäksi taidoksi. Kehut varusmiesten suuntaan taas tulevat ammunnan olympiamenestyjältä.

Skeet-ammunnan olympianelonen Eetu Kallioinen sanoo, että suomalaisen varusmiehen ampumataito on kelpo kantimissa.

–  Kyllä varusmiehet osaavat ampua hyvin. Totta kai aina on ihan huippuyksilöitä, jotka ampuvat ihan törkeän hyvin ja kaikki eivät ole yhtä hyviä, mutta pääsääntöisesti varusmiehet ampuvat radalla hyvin. Siihen heitä koulutetaan, ja opetetaan. Jos on kunnolla kiinnostunut, niin kyllä palveluksen aikana kehittyy, Kallioinen sanoi.

Kallioinen ja toinen olympialaisiin lähtevä ampuja Aleksi Leppä tapasivat mediaa maanantaina Santahaminassa.

Molemmat ovat töissä Urheilukoulussa liikunta-aliupseereina, ja nähneet varusmiehiä läheltä. Kallioinen on aiemmin toiminut myös sopimussotilaana ja määräaikaisena aliupseerina.

Kivääriampuja Aleksi Leppä muistuttaa, että ammunta on päästä kiinni. KUVA: MARKKU ULANDER / LEHTIKUVA

LEPPÄ asettelee sanansa varusmiesten ampumataidosta hieman Kallioista varovaisemmin. Hän sanoo, ettei ole niin hyvin kokonaisuudesta kartalla, että haluaisi lähteä yleistämään varusmiesten osaamista. Hänen tehtäviinsä kuuluu esimerkiksi asetaitojen opettamista kantahenkilökunnalle.

Mutta oppimisprosessiin hänelläkin on vakaa usko.

–  Puolustusvoimat on kykenevä kouluttamaan. Ihmisille, jotka eivät ole ennen aseisiin välttämättä koskenutkaan, saadaan opetettua ampumataitoa.

Mutta vaikka taito varusmiesaikana olisi hallussa, armeijassa käydään vain kääntymässä. Myös reserviläisjärjestöt puhuvat paljon ampumataidon ylläpitämisen puolesta.

Olympia-ampujien vinkit siitä, millaisista taidoista reserviläisenä olisi järkevää pitää huolta, lähtevät yksinkertaisista asioista.

–  Yleisesti aseen käsittely, että se on turvallista. Sitten yleisesti tauluun osumisesta. Niistä kahdesta on hyvä lähteä, Kallioinen sanoo.

Leppä muistuttaa asiasta, joka pätee kilpailutilanteessakin.

–  Ihan niin yksinkertainen asia kuin puhdas liipaisu. Se on tärkeä taito, vaikka voisi kuvitella, että kuka vaan voi vetää liipaisemisesta. Mutta, että sen tekee puhtaasti eikä tule ylimääräisiä liikkeitä. Se auttaa millä tahansa etäisyydellä, kaliiberilla tai aseella, Leppä sanoo.

PUOLUSTUSVOIMISTA käytetään usein nimitystä maan suurin kuntokoulu. Mutta millaisten elementtien varaan ampuja rakentaa kuntonsa?

Ainakaan cooperin testin tuloksesta ei kannata tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä ampujan kyvyistä pärjätä kilpailuissa.

12 minuutin juoksutestissä kummaltakin olympia-ampujalta jäisi nimittäin varusmiehenä kuntoisuusloma saamatta. Kuntoisuusloman raja on 3 000 metriä.

–  Juoksen 2 700– 2 800 metrin paikkeille. Se on ollut riittävä yleiskunto , kertoo 26-vuotias Kallioinen.

Leppä, 29, kertoo juosseensa parhaimmillaan yli 3 000 metriä.

–  Tällä hetkellä väitän että 2 800 metriä pystyisi juoksemaan, Leppä sanoo.

Se riittää, sillä oleelliset asiat ovat muualla kuin siinä, miten nopeasti töppöstä laittaa toisen eteen juoksuradalla.

Leppä sanoo, että esimerkiksi vahvasta keskivartalosta on paljon apua. Kallioinen nostaa esiin liikkuvuuden merkityksen. Ja toki yleiskuntoa pitää olla riittävästi, ettei pitkän kisapäivän aikana kunto ala piiputtaa.

–  Ampujan yleiskunnossa on tärkeää, että jaksaa harjoitella koko kauden läpi ja kovia päiviä ilman, että se alkaa syödä kroppaa. Kisoissa pitää kestää helleolosuhteissa tarvittaessa vaikka kymmenen tuntia niin, ettei ala väsyttää; Kallioinen sanoo.

Leppä muistuttaa yleiskunnon vaikuttavan siihen, pystyykö ampuja kestämään paineet kilpailussa.

–  Ammunta on paljon päästä kiinni. Pään pitää pysyä mukana. Jos peruskunto pettää, pääkin pettää helposti tiukassa paikassa, Leppä sanoo.

KALLIOINEN ja Leppä muodostavat suomalaisen ammunnan tämän hetkisen kärkikaksikon: todennäköisesti he ovat ainoat suomalaisampujat Pariisin olympialaisissa.

Toiveissa on vielä villin kortin saaminen, mutta maanantaina esitettyjen arvioiden perusteella se on epätodennäköistä. Aiemmilla kerroilla villejä kortteja on jaettu maihin, jotka eivät muuten saisi mukaan ainuttakaan ampujaa.

Matkaan on siis lähdössä kaksikko, jolle Puolustusvoimat on läpikotaisin tuttu paikka. Liikunta-aliupseerit ovat huippu-urheilijoita, joilla on määräaikainen virka Puolustusvoimien palveluksessa. Kyseessä on armeijan tapa tukea huippu-urheilua.

Tokiossa on urheilemassa liikunta-aliupseereita muissakin lajeissa, kun sekä painija Arvi Savolainen että judoka Martti Puumalainen ovat samoissa tehtävissä. Kallioinen kiittelee pestin tuomaa mahdollisuutta urheiluun satsaamisessa. Liikunta-aliupseerin toimenkuvasta kaksi kolmannesta voi olla valmentautumista ja kilpailua omassa lajissa.

–  Varmasti kaikista paras mahdollisuus on tämä, Kallioinen sanoi.