YLE: Olympialaisissa nähdään suomalainen kivääriampuja 12 vuoden tauon jälkeen – Aleksi Leppä: ”En ole vieläkään sisäistänyt asiaa”

Aleksi Leppä valmistautuu uransa ensimmäisiin olympialaisiin.

JUSSI JÄKÄLÄ

5.7. 17:00Kuuntele juttu6:01

Alkuvuodesta kovaa tulosta kansainvälisillä areenoilla pienoiskiväärillä tehnyt Aleksi Leppä, 29, valmistautuu uransa ensimmäisiin olympialaisiin.

Olympiapaikan hän varmisti viime elokuussa ammuttuaan Bakun MM-kisoissa pienoiskiväärin kuudenneksi. Huhtikuussa hän voitti pienoiskiväärillä Riossa käydyn olympiakarsintakilpailun ja nappasi toukokuussa Bakun maailmancupeissa sijat viisi ja kuusi.

– Tämä on ollut haaveeni sieltä noin 15-vuotiaasta lähtien, kun päätin panostaa lajiin tosissani. Nyt, kun olympialaiset on realismia, fiilis on tosi hieno, Leppä sanoo silminnähden innoissaan.

Suomalaista mieskivääriampujaa ei ole ollut olympialaisissa vuoden 2008 jälkeen, eikä kivääriampujaa lainkaan vuoden 2012 jälkeen. Leppä sanookin olevansa ylpeä päästessään edustamaan Suomea olympialaisiin kiväärilajeissa.

– Kevät tosin oli niin kiireinen ja oli monta isoa kilpailua, että en ole vieläkään oikein sisäistänyt, että seuraavan kerran kisaan olympialaisissa. Kisamatkan lähestyessä fiilis nousee varmasti vielä lisää.

– Olin olympialaisten kisapaikalla leirillä viime vuonna heinäkuun lopussa, eli samoihin aikoihin, kun kisat ovat. Paikat näyttivät olevan viimeisen päälle. Ampumaradat ovat isot, katsojia mahtuu paljon ja ampujilla on hyvin tilaa. Ei kisapaikkaa yhden leirin perusteella ihan tutuksi voi vielä sanoa, mutta tietää, mihin on menossa ja on kokemusta, millaiset sääolot voivat olla.

Entinen kansallisen tason pistooliampuja Marko Leppä kertoo, että oman pojan olympiaunelman toteutuminen on suuri asia myös isälle.

– Kyllä tässä aika täpinöissä ollaan. Tätä on pitkään rakennettu ja Tokion olympialaiset jäi niin himputin lähelle.

Omaa rooliaan poikansa taustalla Marko Leppä kuvailee ruokavertauksella.

– Ajatellaan, että jos tehtäisiin iso kattilallinen soppaa, niin minä olen se, joka laittaa soppaan suolan. Toiset pilkkovat potut ja toiset kasvikset. Aleksin takana on iso jatkumo valmentajia, joita kaikkia on matkalla tarvittu. Heistä kaikista on jäänyt oma maku soppaan.

Suomalaiskaksikko ei toisiaan neuvo

Lepän urheilija- ja ammattikollega Eetu Kallioinen oli mukana jo Tokion olympialaisissa, missä hän jäi täpärästi mitaleilta oltuaan skeet-ammunnan neljäs. Kallioiselta löytynee siis kokemuspankistaan paljon annettavaa myös Lepälle menestyksekkään olympiadebyytin suorittamiseen.

– Itse asiassa olemme puhuneet vain siitä, milloin olemme menossa kisoihin ja milloin olemme tulossa pois, Eetu Kallioinen naurahtaa.

– Kumpikin olemme käyneet kilpailuissa sen verran, että sen suhteen ei kannata heitellä ”tipsejä”. Sen näkee sitten paikan päällä, mitä sieltä tulee. Jos alkaa etukäteen hirveästi kertomaan, siinä alkaa olettamaan asioita.

Kallioinen sanoo viettäneensä alkuvuodesta onnistuneen peruskuntokauden. Ampujan kohdalla se tarkoittaa paljon laukauksia. Hänellä on keväältä takanaan viisi harjoitusleiriä Italiassa ja yksi Kyproksella.

Keskimääräisenä leiripäivänä hänelle kertyi noin 500 laukausta päivässä.

Ampujan itseluottamus ja tuntuma rakennetaan toistojen kautta. Aleksi Leppä esimerkiksi kertoo ampuneensa koronavuonna noin 40 000 laukausta, kun kilpailuja ei ollut. Viime vuonna olympiapaikan varmistuttua hän harjoitteli intensiivisesti vuoden loppuun asti ja laukauksia kertyi vuoden aikana noin 35 000.

Leppä kilpailee olympialaisissa pienoiskiväärin lisäksi myös ilmakiväärillä. Tulosten valossa tarkasteltuna pienoiskivääri on hänelle kuitenkin selkeä ykköslaji.

– Pienoiskiväärillä olen tasaisempi. Ilmakiväärilläkin pystyn yltämään finaaliin kansainvälisissä kilpailuissa, mutta siinä nyanssit ovat vielä pienempiä. Ennen olympialaisia on tarkoitus tehdä vielä pieni rypistys, jolla saisin kulkemaan myös ilmakiväärin siellä tosi hyvin.

Leppä tähyää finaaliin

Ilmakiväärillä kilpaillaan Pariisissa ennen pienoiskiväärikilpailua. Leppä pitää hyvänä sitä, että saa kilpailustartin alle ennen päälajiaan. Tavoitteekseen hän ilmoittaa kuitenkin finaalipaikan, eli kahdeksan parhaan joukkoon yltämisen, molemmissa lajeissa.

– Finaalissa kaikki lähtevät nollilta ja sitten on niin sanotusti tie auki, eli loppuun saakka voi taistella vaikka mitaleista. Haen finaalipaikkaa ja sitten lähden antamaan parasta, mitä löytyy.

Ampumaurheiluliiton valmennusjohtaja Ville Häyrisen mukaan olympialaisissa mitalit ratkaistaan hyvin paljon henkisellä puolella. Oman mielenkiintoisen lisänsä Pariisin olympialaisten kisaformaattiin tuo se, että peruskilpailu ja finaali ammutaan aiemmista kisoista poiketen eri päivinä. Häyrinen povaa sen vaikuttavan suorituksiin.

– Kyllä se muuttaa tilannetta. Finaaleissa on nyt kahdeksan miestä tai naista, jotka nukkuvat edeltävän yön huonosti. On ihan eri tilanne lähteä finaalikilpailuun eri päivänä. Uskon, että erot ja epäonnistumiset tulevat olemaan isompia, kun peruskilpailun ja finaalin välissä on pidempi aika.

Olympiadebytantti Leppä ei usko omien pasmojensa sekoavan uudenlaisen aikataulun vuoksi.

– Tällä kaudella on kilpailtu maailmancupissa molemmilla formaateilla. Välillä finaali on ollut samana päivänä ja välillä vasta seuraavana. Minulle ei ole ollut väliä, kumpana päivänä finaali on ollut. En ole menettänyt yöuniani.

Aleksi Leppä osaa keskittyä äärimmäisen hyvin, ja se taito vie hänet kesällä Pariisin olympialaisiin