HS: Aleksi Lepän syke voi olla 160 pelkästä jännityksestä – näin hän rauhoittaa itsensä tärkeällä hetkellä
Aleksi Lepän syke voi olla 160 pelkästä jännityksestä – näin hän rauhoittaa itsensä tärkeällä hetkellä
Olympialaiset|Aleksi Leppä tähtää ensi kertaa olympiakisoissa suomalaisessa perinne- ja mitalilajissa.
Kivääriampuja Aleksi Leppä harjoittelee paljon Turussa. ”Helsingissä on huonosti harjoittelupaikkoja.” Kuva: Anni Savolainen / LehtikuvaKuuntele juttu
2:00
KUN suurin osa Suomen Pariisin olympiajoukkueesta on saanut jännittää ja pinnistellä kisapaikkansa puolesta, kivääriampuja Aleksi Leppä on saanut ottaa rennosti.
Hän varmisti paikkansa melkein vuosi sitten elokuussa Bakussa ammutussa maailmanmestaruuskisoissa, joissa hän oli kuudes. Hyvissä ajoin hankittu paikka helpotti oloa ja toi rentoutta muihin kilpailuihin.
”Sain jo syksyllä tehdä selvän suunnitelman, miten ollaan parhaassa iskussa. Olen hionut ampumisasentoja paremmiksi ja vaihdoin toisen valmistajan ilmakiväärin. Se on tuntunut toimivan hyvin”, 29-vuotias Leppä sanoo.
Haminassa syntynyt Leppä kuuluu olympiajoukkueessa puolustusvoimien Urheilujoukkojen vahvaan edustuskaartiin.
Hänen lisäkseen Urheilukoulusta Pariisissa kilpailevat skeet-ampuja Eetu Kallioinen, painijat Jonni Sarkkinen ja Arvi Savolainen sekä judoka Martti Puumalainen.
Kaikki työskentelevät määräaikaisina liikunta-aliupseereina. Mahdollisessa kriisitilanteessa he olisivat armeijan tiedustelijoita.
”Täytyy olla kiitollinen. Ilman työtä en varmaan olisi tässä tilanteessa”, Leppä sanoo.
AMPUMAURHEILU on maailmalla iso laji, mutta Suomessa se saa kunnolla näkyvyyttä vain olympiakisojen aikana.
Olympiakisoissa Suomella on ollut ampujia vuodesta 1908 asti. Vain vuosien 1928 ja 1932 kisat käytiin ilman suomalaisampujia.
Ampujat ovat tuoneet 21 olympiamitalia. Urheilumuodoista enemmän mitaleita on voitettu vain yleisurheilussa, painissa ja voimistelussa.
Radalle mennään kello 7 ja tullaan pois vasta illansuussa. Silloin pään pitää olla kunnossa, että jaksaa ja kestää.
Tuoreimmat mitalit ovat kuitenkin jo 16 vuoden takaa, kun Satu Mäkelä-Nummela voitti kultaa haulikolla (trap) ja Henri Häkkinen laukoi pronssia 10 metrin ilmakiväärikisassa.
Aikojen saatossa Suomea on edustanut kaikkiaan 130 olympia-ampujaa. Perinteet ovat siis kovat.
Pariisissa Leppä kilpailee ensimmäisissä olympiakisoissaan. Eetu Kallioinen pudotti skeetissä savikiekkoja jo Tokiossa kesällä 2021, ja hyvin pudottikin: hän oli finaalissa neljäs.
OLYMPIALAISIA edeltävistä kisoista Leppä sanoo hakeneensa kovuutta. Käytännössä sitä, että pää kestäisi.
”Tulokset ovat tosi paljon kiinni itseluottamuksesta ja millainen päivä sattuu olemaan.”
Leppä kilpailee Pariisissa kahdessa lajissa, pienoiskiväärillä ja ilmakiväärillä. Pienoiskivääri on kolmiasentoinen ulkolaji, jossa kilpaillaan kahtena päivänä. Ensin on peruskisa ja sitten finaali 50 metrin matkalta.
Ilmakivääri ammutaan 10 metrin matkalta myös kahtena päivänä sisällä, jossa olot ovat kaikille samat.
”Kilpailupäivät ovat pitkiä. Radalle mennään kello 7 ja tullaan pois vasta illansuussa. Silloin pään pitää olla kunnossa, että jaksaa ja kestää. Olen elämäni kunnossa ainakin, kun katsoo harjoituksia.”
Aleksi Leppä palveluspaikallaan puolustusvoimien Urheilukoulussa Santahaminassa. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
KOKENUT kivääriampuja ja olympiamitalisti Juha Hirvi sanoo, että kunnossa ollessaan Leppä voi yllättää.
”Paljon on kiinni, miten henkinen kantti kestää”, sanoo Hirvi, kuusinkertainen olympiakävijä.
Kantin kestävyyttä Leppä on opetellut syksystä asti Niilo Konttisen kanssa. Konttinen toimii urheilupsykologina Huippu-urheilun instituutissa Kihussa.
Aiemmin tärkeästä mentaalivalmennuksesta vastasi Ranskassa syntynyt mutta Kemiönsaaressa asuva William Lemoine.
”Halusin päästä puhumaan suomea ja keskustelemaan kunnolla asioista, mutta William on myös vielä mukana. Paneudun hänen kanssaan hengitysharjoituksiin”, Leppä sanoo.
AMMUNNASSA on taito osata rentoutua ja pitää sykettä alhaalla suorituksen aikana. Ennen vanhaan asia saattoi hoitua sykettä laskevilla beetasalpaajilla, jotka ovat kiellettyjä urheilussa.
”Hengitystä pitää opetella. Välillä pulssi on 150–160 pelkästä jännityksestä. Pulssi ei saisi hakata hulluna.”
Pienoiskiväärin peruskisa kestää puolitoista tuntia. Sen aikana sykkeen pitäisi olla sadan lyönnin tuntumassa. Finaali kestää tunnin.
Polvelta, maakuulta ja pystystä ammutaan 20 laukausta eli yhteensä 60 laukausta. Tokiossa 2021 ammuttiin vielä 120 laukausta, mutta nyt halutaan television takia lyhyempiä kilpailuja.
”Ei kukaan sanonut asiasta mitään virallista syytä, mutta tällainen haju ihmisille jäi syyksi.”
”Kuka tahansa pystyy ampumaan kympin, mutta on eri juttu toistaa se laukaus laukaukselta.”
YHTEEN laukaukseen keskittyminen vie noin kymmenen sekuntia.
Mitä ajattelet laukausten välissä?
”Riippuu tosi paljon päivästä, millaisia ajatuksia suorituksen aikana käy mielessä ja miten niitä hallitsee. Se ei ole helppoa, mutta se on tullut vuosi vuodelta helpommaksi. Keskityn paremmin, jos jännitän”, Leppä kertoo.
”Sekään ei ole hyvä, että pää on ihan tyhjä. Voi antaa tilaa muille ajatuksille, mutta sitten tilanne pitää taas nollata. Tosin on hetkiä, jolloin päässä ei liiku kisan aikana yhtään mitään. Kun treenaa tarpeeksi, automatiikka tuo suorituksen. Se on ydin ammunnassa.”
Entä jos jännitys menee yli?
”Se on aina riskinä, eikä ole hyvä juttu. Kuka tahansa pystyy ampumaan kympin, mutta on eri juttu toistaa se laukaus laukaukselta.”
Fyysistä kuormittavuutta tuo jäykkä puku, joka pitää asennon vakaana varsinkin, kun ammutaan pystystä.
”Asu ei hengitä yhtään. Kisan jälkeen olo on kuin olisi käynyt uimassa, kun ulkona on hellettä ja kosteaa. Olen kiertänyt sen verran maailmaa ja ollut kuumissa paikoissa, ettei Pariisin helle pelota.”
Miesten 10 metrin ilmakivääri 28.–29.7. 50 metrin asentokilpailu pienoiskiväärillä ammutaan 31.7.–1.8.
